Ratkiriemukkaat päiväni

Eipä oo tullu tänne taas kirjoteltua mitään. Oon itseasiassa harkinnu koko blogin poistamista, kun ei oo oikeen huvittanu mitään kirjotella. No koitetaan nyt kuitenkin vielä, jos tässä jotain keksis.

Elämässä on ainakin tapahtunut paljon sitten viime kirjoittaman. Ollaan asuntoa kateltu ja sellainen löydettykin. Rivitalokolmio täältä Kokkolasta Rytimäeltä. Vielä ei olla kauppoja tehty, kun odotellaan kosteusmittauksen tuloksia. Olishan se kyllä hienoa päästä muuttamaan omaan asuntoon. Johan tässä on tullu vuokralla asuttuakin vuodesta 2000. Mahdollinen uus asunto on ainakin ihan hyvällä paikalla ja ei vaatis oikeestaan mitään remontoimistakaan, mikä on hyvä juttu. Mä en kuitenkaan mikään remonttireiska oo, niin parempi keskittyä muihin juttuihin kuin vasara kädessä heilumiseen.

Pyöräily on edelleen pysyny mun ohjelmassa, mihinkäs se sieltä häviäis. Ens kesänä on tavotteena ajaa Tahkolla 60 kilometrin kisa kesäkuun lopussa. Se on oikeestaan mun suuri tavoite. Mitään aikatavotetta en oo itselleni asettanut. Kunhan nyt pääsee maaliin kunnialla. Enemmänkin kyseessä on itsensä voittaminen. Reittihän on ainakin kuvausten perusteella kohtalaisen raskas (joidenkin mielestä jopa Suomen raskain maastopyöräilyreitti), joten ihan mistään leikkikisasta ei kuitenkaan ole kysymys.

Lopuksi vois vielä laittaa viime viikon lenkeistä jotain faktaa. Eli 2.-8.2. tuli ajeltua seuraavasti:
Kilometrit: 140 ja aikaa tuli käytettyä: 8 tuntia ja muutama minuutti päälle. Viikolla tuli ajeltua vielä ihan metsässä, mutta viikonloppuna joutui tyytymään tiellä ajeluun, kun lunta satoi loppuviikosta sen verran reilusti, että polkuja ei enää metsästä löytynyt.

Perjantaina satoi maahan sen verran lunta, että eilen pääsi ensimmäistä kertaa sitten viime kevään ajelemaan lumessa. Eilen tosin ilma oli pääosin plussalla, joten enemmänkin tuli ajeltua sohjossa ja muuten vaan märässä maastossa. Toki siellä luntakin oli. Mukavasti tarttui kenkien pohjiin, kun jalkaa joutui välillä maahan laittamaan. Välillä meinas lukkopolkimet olla aika lumiset.

Tänään oli sitten pakkasta vielä aamulla kun pyöräilemään lähdin. Nyt olikin paljon liukkaampaa ja välillä sai ajella hangessakin. Ainakin luulis kestävyyden parantuvan kun väkisin polkee menemään jäätyneessä lumessa. Tuli samalla viikonlopun aikana todettua, että hyvä kun tuli kengänsuojukset hankittua. Eipä ollu jalat heti märät heti alkumatkasta.

Tällaiselta näytti pyörä sohjossa

Vihdoin viime viikon lopulla mun elokuussa Saksasta tilaamani pyörä saapui tänne Kokkolaan asti. Kyllä nyt kelpaa ajella. Täytyy sanoa, että ero entiseen on melkoinen tämän uuden hyväksi. Kyllähän tuohon hintaan pitää jo laatua saadakin, mitä tuosta pyörästä tuli maksettua.

Tässä vielä muutamia kuvia Canyon Nerve XC 8:sta:

Ensimmäisen lenkin jälkeen

Oon jo pitemmän aikaa miettinyt, että mitenkähän pyörän peseminen onnistuis näin kerrostalo-olosuhteissa. Kun metsässä ajelee ja välillä kurasillakin keleillä niin pyöräkin vaatis aina välillä pesua. Meidän taloyhtiössä ei ole minkäänlaista pesuletkua tuolla pihalla eikä oikeen paikkaakaan, minne sellasen laittais. Parvekkeen kauttakaan ei oikeen kätevää oo letkua pihalle vetää eikä pyörän peseminen taloyhtiön sauna- ja suihkutiloissakaan se paras ratkaisu taida olla.

Biltemasta löyty paineruisku, eikä hintakaan ollut paha (19,90 €) niin tilasin sellasen. Tuon pitäis hyvin riittää pyörän pesemiseen lenkin jälkeen. Täytyykin nyt joku päivä kokeilla. Siinä mielessä hyvä, kun on paineruisku niin onnistuu ehkä rattaiden välistäkin kuran irrottaminen.

Bilteman paineruisku

Huomenna mennään töistä kattomaan Sotkamoon pesistä. Sotkamo - Koskenkorva on peli. Täytyy kyllä sanoa, että on kaikkien aikojen paras reissu, mitä ollaan töistä tehty. Viime talvinen Helsingin reissu, johon kuului myös Jokereiden peli pääsee tosin ihan samoille pisteille. Se, että työpaikasta, josta suurin osa on jalkapallomiehiä/naisia lähdetään katsomaan Suomen kansallispeliä on jotain ihmeellistä.

vs.

Sotkamo on ollu mulle pienestä pitäen yks suurimmista suosikeistä pesiksessä. On varmaan lähtösin niiltä ajoilta, kun Vaasakin pelas Superissa ja aina hävisivät Sotkamolle. Pelien jälkeen Sotkamon pelaajat jäivät istumaan kentän perälle ja nimikirjoitusten pyytäjät (joihin siis kuuluin) saivat kerralla koko joukkueen nimmarit.

Koskenkorvan taas on oltava ainakin puolittainen suosikki sen takia, että isälle se on suuri suosikki. Eli kai siitä sen verran verenperintonä siirtyy meikäläiseenkin. Ja pelaahan Kossussa yks vanha kaverikin, jonka kanssa on monet kerrat nuorempana tullut oltua lyömässä.

Tänään tuli parin päivän tauon jälkeen käytyä pyöräilemässäki. Ainakin jaloille tauko teki hyvää. Tosin kevyen oloisesti pystyi polkemaan ja voimatkin riitti hyvin loppuun asti. Sunnuntaina kun ajelemaan lähdin niin varmaan 5 ensimmäistä kilometriä meni rauhallisesti jalkoja lämmitellessä. Tuntu heti alkumatkasta tukkoselta meno, toki se sitten lihasten lämmetessä taas alkoi paremmin kulkemaan. Eli kyllä ne tauot aina välillä on ihan hyväksi.

Vajaa pari viikkoa töitä ja sitten on elämän ensimmäinen palkallinen kesäloma. Peräti 3 viikkoa. Ja jää niitä lomapäiviä vielä käyttämättä loppuvuodellekin. Ei viitti ihan kaikkia kesän aikana käyttää. Tuntuu jotenki ihmeelliseltä, kun on kunnolla lomaa. Katotaan nyt osaako sitä olla tekemättä mitään vai pitääkö keksiä tekemistä koko ajalle. Osalle lomaa onkin jo ohjelmaa, kun lähdetään autolla Pohjois-Suomeen. Ainakin Kuusamoon aluksi ja siitä sitten ylöspäin, sen näkee sitten kuinka ylös päädytään.

Koulustakin tuli varmistus tänään, että todellakin valmistun. Se on hienoa. Hyvä minä! Eihän siinä kauaa mennytkään. Tosin viimesen reilun vuoden aikana oon aika rauhallisesti koulun suhteen edennyt, kun kuitenkin oon jatkuvasti töissä ollu. Työnteko kannattaa.

Kävin tänään ostamassa vähän pyöräilytarvikkeita Kälviältä paikallisesta pyöräliikkeestä. Renkaat lapin reissua varten piti ostaa. Lähinnä varalle, kun mun säkällä ne hajoo heti ensimmäisenä päivänä. Anu osti pyöränkin. Se paikan omistaja on kyllä mainio tapaus. Ihan sen takia mielellään käy sieltä ostamassa noita pyöräilytavaroita. Tänäänkin siinä aika pitkään juteltiin pyöräilystä yleensä ja siitä, että millasia lenkkejä se tapaa ajella.

Koulu nimittäin. Viimeisestäkin kurssista tuli suoritusmerkintä ja numero noin viikon odottelun jälkeen. Oli aika hauska episodi tämäkin. Se oli toisen koulun järjestämä verkkokurssi, josta mulle tuli kotiin ihan perinteisenä kirjeenä ilmoitus kurssin suorittamisesta ja numero siitä. No koulullahan meni vielä reilu viikko ennen kun ne sai numeron laitettua. Syynä oli, että vain yksi henkilö niitä verkkokurssien numeroita laittoi ja hän oli lomalla. Ja ettei homma yhtään liian helpoksi menis, niin eihän sitä mun kurssista tullutta ilmotusta löytynyt lomalta paluun jälkeenkään ennen kun asiasta kyselin useampaan kertaan. Jokohan sitä uskaltais hengähtää tämän asian suhteen, vai vieläköhän sieltä joku yllätys tulee..

Tilasin viikolla vähä pyöräilyyn liittyvää tavaraa Chain Reaction Cyclestä. Oli hinnat Suomen hintoja huomattavasti halvemmat ja toimituskulutkin aika edulliset. Pitäis vielä toiset renkaat ostaa pyörään kesälomareissua varten. Mun säkällä kun ne hajoaa ensimmäisenä päivänä, joten siltä varalta kannattaa vararenkaat mukaan ottaa ehdottomasti.

Muutenkin on viime aikoina tullut ajeltua aika paljon pyörällä. On se vaan mukavaa lähteä illalla töitten jälkeen metsään ajelemaan. Saa kaikessa rauhassa ajella ja siinä vielä kuntokin nousee.

Torstaina lähdin töitten jälkeen ajelemaan Vaasaan kohti pyörä auton takaluukkuun tukittuna. Mahtuminen tosin vaati takapenkin kääntämisen. Reissun tarkoitus oli lähinnä vanteiden vaihto ja samalla pääsi vähän kokeilemaan siellä ajelua. Pääsin kokeilemaan samalla myös erään aatelisherran pyörää, joten voin sanoa ajaneeni nyt myös kunnon pyörällä. Siltä se myös tuntui kun ajoi juurien ja kivien seassa poluilla. Kyllä sen pyörän hinnaneron huomas siellä ajellessa. Joten ei muuta kun säästämään vaan niin saa joskus ostettua itsellekin sellasen. Välineurheilua, kuten joku joskus kommentoikin.

Eilen ajelin sit Kannukseen pyörällä, kun autoon piti käydä kesärenkaat vaihtamassa ja niiden säilytyspaikka on siellä. Mä menin siis pyörällä ja Anu tuli autolla. Pois tosin tulin sitten autolla. Kyllä se noin 45 kilometriä riitti yhdelle päivälle. Harmittavasti vaan mittari lopetti yhteistyön, joten tarkka kilometrimäärä ja keskinopeus jäi arvailujen varaan. Illalla kyllä jalat tuntui vähä väsyneiltä, mutta tänään ei enää.

Jonkunasteinen takatalvi ilmeisesti tulee tai ainakin yrittää tulla, koska nytkin pihalla sataa lunta. Ajattelin tällä viikolla vaihtaa autoon kesärenkaat, kun viikonloppuna mennään Oulussa käymään. Olis mukavampi ajella kesärenkailla, mutta taitaa nyt jäädä vaihtamatta, kun luntakin vähä satelee. Eipä sellasta matkaa oo kivaa oikeen liukkaalla kelillä kesärenkaissa ajella.

Pyöräkin on taas huollossa. Toistamiseen kuukauden sisään takavanteesta meni pinnoja poikki. Nyt ilmeisesti aika moni muukin on vienyt pyörän korjattavaksi, koska niitten muutaman pinnan laittamiseen menee koko viikko. Perjantaiksi vasta ne lupas sen kun maanantaina aamusta vein. Ei auta kun odotella ja jää tämän viikon pyöräilyt vähä vähemmälle. Pitäs varmaan vastaisuuden varalle hommata toinenki vanne niin saa sen laittaa sit alle, kun toisesta pinnoja katkeilee.

Pääsiäinen on menny oikeestaan urheillessa. Perjantaina kävin pelaamas kaukalopalloa ja huomenna aamulla olis tarkotus käydä taas pelaamassa. Sitten on tullu tietysti pyöräiltyäkin aika paljon. Löysin uusia reittejäkin tuolta Laajalahden suunnalta täältä Kokkolasta. En oo pahemmin siellä suunnalla ajellut aikasemmin. Joskus käynyt, mutta nyt oli ilmat hyvät ja polkujakin mukavasti tallattu metsään niin pääsi kokeilemaan uusia reittejä.

Nyt kun kevät alkaa lähestyä niin pitäs hommata kohta pyöräilykengät ja kesärenkaat pyörään. Rengasvalinnan oon oikeestaan jo tehny, pitää jossain vaiheessa ne tilata tai sitten käydä paikallisista liikkeistä kysymässä, millä hinnalla myyvät jos myyvät. Kenkien kans on vähä sama asia, pitäis nekin tilata, jos ei nyt sitten satu yhden tutun kauppaamat kengät sopimaan. Mikäli ne mulle sopii niin ostan sitten ne.

Jääkiekon SM-liigassa on myös edetty välierävaiheeseen. Huomenna pelataan ensimmäiset välierät Blues-Jokerit ja Kärpät-Tappara. Välierissä panoksena on finaalipaikan lisäksi paikka ensi kaudella starttaavaan jääkiekon mestareiden liigaan. Liigassa on luvassa sen verran hyvät rahapalkinnot, joten sinne pääseminen olisi varmasti suomalaiselle liigaseuralle taloudellisesti hyvä juttu.

Lopuksi vielä pyöräillessä otettu kuva Joutsenista (?), joita tuolla yhdellä hiekkamontulla sijaitsevalla jääalueella kolme kappaletta hengaili. En toki ole lintuasiantuntija, mutta jotain pitkäkaulasia lintuja nuo kuitenkin ovat. Hiekkamonttukin on taidettu poistaa jo käytöstä, joten siellä olevalla vesialueellahan on hyvä lintujenkin oleskella. Tällä kertaa se vesialue tosin oli jäässä, mutta olisivatkohan sitten olleet matkalla johonkin ja vähän lepäilemässä.

Aikaisemminkin olen joitain kuvia tänne laittanut, mitä on pyöräillessä tullut otettua. Viime viikonloppuna tuli kuitenkin sattumalta törmättyä tähän asti ehkä erikoisimpaan tapaukseen eli jonkun eläimen pääkalloon. Mulla ei kyllä ole mitään tietoa, mikä tämä kyseinen pääkallo sattuisi olemaan. Sen verran tuosta näkee, että joku lihansyöjä se on hampaista päätellen. Ehkä joku koira tai kettu, tosin arvailuja nekin. Toisaalta kuka laittaisi koiransa pääkallon puun oksalle.

Pääkallo puussa

Tuota voi ihmetellä ja jos joku sattuu tietämään mikä on kyseessä niin kerrohan toki. Kokoa on vähä vaikea kuvan perusteella sanoa. Kuva on otettu kännykällä vähän hämärässä ja zoomattukin sitä jonkun verran on, joten laatu ei ihan paras mahdollinen ole. Näin jälkeenpäin tietysti harmittaa, ettei tuohon kuvaan laittanu jotain, millä kokoa olis vähä helpompi hahmottaa. Eipä se silloin mieleen tullut kun siitä ohi pyöräili. Kuvaaminenkin tuli mieleen vasta kun olin jo ohi ajanut ja täytyi sitten palata takaisinpäin.

Saattaa olla tämän viikon pyöräilyt pyöräilty kun takarenkaasta muutama pinna katkes. Ihmettelin vähä takarenkaan outoa heilumista ja ajattelin sen johtuvan vaan kiinnityksen löystymisestä ja tänään kun asiaa tarkemmin tarkastelin niin huomasin muutaman pinnan katkenneen. Ja onhan se vannenkin tietysti vähä vääntyny. Taitaa tulla uuden hankkiminen eteen.

Tässä joitakin kuvia, mitä on tullut otettua kun oon tuolla ympäri Kokkolaa pyöräilly. Kaikki kuvat on otettu Nokian N73 puhelimella. Puhelimella otetuiksi kuviksi mielestäni kuitenkin ihan hyvänlaatuisia.

1. Sohjoisella kelillä pyörä saattaa näyttää tältä
2. Perhonjoen rannasta
3. ”pirunpelto” ajoreitillä

Lisää kuvia sohjossa ajon jälkeen, sekä Nokian Extreme 294 -rengas

Tämän merkkiset kengät tuli tänään ostettua. Tai Anu ne osti mulle synttärilahjaksi. Oon tässä viikon verran miettiny, mitkä olis sopivat kengät mun käyttöön ja nuo nyt tuntui tähän tilanteeseen parhailta. Toisena vaihtoehtona oli ostaa pyöräilykengät ja lukkopolkimet, mutta eiköhän se pyöräily noillakin onnistu. Lisäksi näitä kenkiä voi käyttää muutenkin, ettei rajotu pelkkään pyöräilyyn. Täytyy sitten keväällä ostaa ihan pyöräilykengät ja lukkopolkimet ja opetella niillä ajamaan.

Salomon Elios Mid Xcr

Tärkeä materiaali näissä kengissä oli vettä hylkivä ja tuulenpitävä Gore-tex -pinta. Ei se varmasti veteen upotusta kestä, mutta varsinkin märällä kelillä pyöräillessä on kengät olleet aikalailla läpimöärät kun oon kotiin tullu. Se ei näin talvella oo oikeen hyväksi jos pitemmän matkan ajelee, että jalat on yli puolet ajasta märät. Samoin Gore-tex hengittää hyvin, eli hiessäkään ei pitäis jalkojen uida. Kengät oli myös sopivan kevyet, ettei tunnu siltä kun jotain nilkkapainoja mukana raahais.

Täytyykin huomenna käydä aamusta vähän pyöräilemässä ja testaamassa kenkiä tositilanteessa. Tuntuu tämä talvikin olevan vähä heikonlainen, joten eiköhän tässä pian pääse sohjokeleihinkin pyöräilemään. Sitten onkin tositesti kengillä, että pysyykö ne jalat kuinka kuivana.

Meikäläiselle tuli tänään 28-vuotta mittariin. Hälyttävää vauhtia alan lähestyä 30:tä. Joskus nuorempana sitä ajatteli, että 30-vuotiaat on jo vanhoja, mutta eikai ne nyt sitten kovin vanhoja olekaan. Mä ainakin tunnen itseni edelleen nuorekkaaksi, joten jos ei nyt parin vuoden aikana nuorekkuus rapise pois niin tuskin mä vanhan olonen oon vielä 30-vuotiaana. Tätä teoriaa tukee myös se, että muutamat kaverit on tuon rajapyykin jo saavuttaneet, eikä nekään kovin vanhoilta vaikuta.

Helsingin reissu meni ihan mukavasti. Laitevalmistajan tehtaalla oli mielenkiintoista käydä ja reissun kruunasi tottakai Jokerit - Kärpät -liigamatsi, jonka Jokerit voitti. Takaisin tullut lento oli reilun tunnin myöhässä, joten kotiin paluu vähän viivästyi ja yöunet jäikin aika lyhyiksi ennen perjantain työpäivää. Töissä vielä meni päivä mukavasti, mutta illalla sitten iski väsymys. Harvoin oon niin väsynyt, kun perjantai-iltana olin.

Viikonlopun aikana tuli pyöräiltyäkin aika paljon. Tällä kertaa tosin pysyin tiellä enkä metsään mennyt ollenkaan. Oli sen verran huonot kelit, ettei sinne kannattanu mennä itseään kastelemaan. Vähän vaan pitemmät lenkit tietä pitkin niin eiköhän niistäkin hyötyä ole.