Ratkiriemukkaat päiväni

Tänään alkoi Nelosella uus Rooma -niminen tv-sarja. Oon kuullu kehuja sarjasta ja ajattelin nyt ainakin muutaman jakson kattoa ja selvittää, että millasesta sarjasta on kysymys.

Ekan jakson perusteella ainakin ihan mielenkiintoiselta sarjalta vaikuttaa. Saa nyt nähdä miten sit jatkuu. Ja on ainaki ihan eri tyylinen sarja ku muut sarjat mitä on tullu vuosien aikana seurtailtua. Rooma perustuu, kuten nimestäkin voi päätellä Rooman valtakunnan historiaan Julius Caesarin aikana.

Tällä viikolla on tullu urheiluakin harrastettua aika paljon. Eilen olin pelaamas jalkapalloa ja tänään sulkapalloa. Huomaa kyllä näin illalla myöhemmin, että on liikkunu ku olo on huomattavasti virkeempi jos olis vaan kotolna istuskellu.

Huomenna illalla tai perjantaina aamupäivästä mä oon menos Vaasaan. Perjantaina täytys mennä koulus pyörähtämään. Ens viikolla sit alottaa opiskelut kunnolla. Sen verran näyttäs koulua olevan, et täytyy se kämppä sieltä Vaasasta hommata. Mulle tosin riittää taas joku pieni ja halpa solukämppä niinku viime keväänäki oli. Ei viitti lähtee sen suuremmin muuttamaan. Läppäri reppuun ja tyyny kainaloon niin pärjää jo hyvin ku voi nukkua ja koneella pääsee nettiin.

Huomenna piti olla viimenen työpäivä mut työt jatkuukin vielä pari päivää lisää. Työintoilijana ja vähä rahanhimosenakin myin loput lomapäiväni ”firmalle”. Eli oon nyt sit torstaihin asti vielä töis ja perjantaina täytyy mennä varmaan sit Vaasaan ja koulussa kääntymään.

Töissä tuntuu jatkuvan samanlainen kiire ku viime viikollakin. Ollaan saatu painaa tukka putkella hommia. Onpahan ainaki päivät menny nopeesti ku on kokoajan ollu tekemistä.

Viikonloppukin meni mukavasti Himangalla ja Kannuksessa mökkeillessä ja kavereita tavatessa. Venetsialaisia ei sen kummemmin juhlittu. Saunottiin ja grillattiin, mutta raketit jäi ampumatta tällä kertaa.

Tuli pidettyä tänään yksi monista lomapäivistäni. Päivän ohjelmaan on kuulunu heti aamusta rullaluistelua, noin 20 kilometrin lenkki ja näytönohjaimen (NVIDIA GeForce FX 5600) vaihto koneeseen. Kyllä tää lomailu loppujen lopuksi ihan mukavaa on. Tosin ei tätä kovin montaa päivää jaksais ilman kunnon ohjelmaa. Se on sit eri asia jos olis ympäri vuoden töis niin varmasti loma sillon paremmalta maistuis.

Ollaan menos vielä tänään illalla Himangalle mökkeilemään. Huomenna sit Kannukseen kun kaverit Helsingistä tulee sinne niin mennään niitä moikkaamaan ja grillaamaan&saunomaan.

Valokuvatorstai -blogissa tulee aina torstaisin ”kuvahaaste” eri aiheista ja päätin tällä kertaa osallistua itsekin tuohon. Aiheena oli kämmenellä, joten tänään kämmeneltä löyty energiajuomaa.

Tällä hetkellä television ylivoimaisesti ärsyttävin mainos on se Garnierin mainos, jossa Satu Ruotsalainen sanoo: ”Kyllä äiti”, ”Kiitos äiti” yms. Voiko enää ärsyttävämpää mainosta olla.

Tuli tänään avattua sählykausi, kun käytiin tuolla Urheilutalolla vähä pelailemas. Oli kyllä aika raskasta monen kuukauden tauon jälkeen. Eikä se ainakaan siitä yhtään kevyempää tehny, että siellä oli kuuma ku saunas ja huono ilmanvaihto ja porukkaakin oli aika vähä niin sai juosta ihan hullun lailla koko tunnin. Kivaa se kuitenkin oli. Ja liikkuminenhan nyt yleisestikin aina piristää ja tekee hyvän olon.

Työpäivätki käy vähiin. Mulla on oikeestaan enää 4 työpäivää jälkejjä, pitää tässä vielä 3 lomapäivääkin ehtiä pitämään. Aivan turhia nuo lomapäivät oikeestaan tässä vaiheessa kesää. Mielummin mä töissä olisin ku kotona istuskelen ja kohta sitä saa taas istuskella ihan omiin tarpeisiin ku koulu alkaa.

Tämä nykynen työpaikka on kyllä siitä harvinainen, että sinne on joka aamu kiva mennä. Ei oo kertaakaan tullu sellasta tunnetta, että ei haluais mennä töihin vaan päinvastoin. Toista se on sit ku kouluun menee, ei varmasti oo yhtään niin mukavaa aamuisin. Tiedän sen jo nyt, että sillon purraan hammasta ja kirotaan.

Palatkaamme ajassa vuosi taaksepäin, jolloin meidän perheeseen tuli kolmas jäsen eli Ruska. Silloin vielä niin pieni kissa, mutta vuoden aikana on kokoa ja näköä tullut vähän lisää. Katottiin kuvia viime syksyltä niin paljon on kissa kasvanut niistä ajoista. Edelleen Ruska kuitenki on se tämän talon keskipiste.

Tässä Ruska ihan ensimmäisinä päivinä meillä

Ja tässä sitten tänä kesänä

Nyt on kotonma tullu aika paljon käytettyä tätä Ubuntua (6.06). Alkuvaikeuksien jälkeen siihen kyllä aika nopeesti tottunu ja ne alkuvaikeudetkin nyt oli lähinnä sellasia pikkujuttuja. Mun siirtymistä kyllä ”helpotti” huomattavasti se, että tosta Windows-koneesta se näytönohjain meni rikki niin ei ollu paljo vaihtoehtoja. Käyttää joko läppärillä Ubuntua tai sit ei mitään.

Ainut vaikeuksia herättäny asia on Zyxelin wlan-kortin ajurit. Ne kun jostain löytäis ja sais vielä asennettua niin vois olla tyytyväinen. Kortti kyllä tunnistaa langattoman verkon ja näyttää kuinka vahva signaalikin on, mutta ei liity sinne, vaikka kokeilin ilman suojauksiakin. Siitä päättelin, että ajurien kanssa saattaa olla jotain ongelmaa.

Kortti on siis Zyxel ZyAir G-162. Sen kun vielä saa toimimaan niin suurimmat haasteet on voitettu.

Tämä on ollu siitä harvinainen viikonloppu nyt kesän aikana, että ollaan oltu ihan kotona. Suurin osa viikonlopuista kesän aikana kun on sisältäny jonkunlaista ohjelmaa ja menoa. Nyt on voinu vaan rauhottua kotona ja käydä saunassa yms mukavaa.

Käytiin tänään Minimanissa niin meillä oli Anun kohta 1-vuotta täyttävä serkkupoika mukana. Tällä kertaa pääsin vähä eroon ”vauvapelosta” ku se ei alkanutkaan itkemään ku sitä kärryissä työnteli. Tollaset vauvat on ihan mukavia siihen asti ku ne alkaa itkemään tai paskmoo housuihin. Tällä kertaa kaikki meni kuitenkin hyvin.

Ei kyllä voi vielä valittaa, että aina sataa kun tänään satoi. Heinäkuussa tais pari kertaa sataa mutta siinä ne kesän sateet on sit tainneet ollakin. Ihan virkistäväähän tollanen pieni vesisade on. Olis pitäny lähtee lenkille nyt illalla tonne ulos raittiiseen ilmaan.

Harmittavasti elokuu on jo ylittäny puolen välin. Eli kohta on aika kun pitäis palata Vaasaan ja kouluun. Ei kyllä nappaa yhtään. Paljon mielummin mä olisin töissä ja suorittaisin nuo loput kurssit vaikka jollain iltalinjalla. Mua ei vaan nyt yhtään kiinnostais siirtyä istuskelemaan päiviksi kouluun ku samaan aikaan vois töitäkin tehdä.

Loppuun vielä onnittelut kavereille, jotka on saanu perheenlisäystä. Tunnistatte varmasti itsenne, jos satutte lukemaan tämän.

Oltiin viikonloppu poikaporukalla kaverin mökillä. Meillä on ollu joka kevät ja loppukesästä/syksystä siellä tapana käydä. Tällä kertaa sen aika oli nyt. Tänä vuonna oli vähä ongelmia löytää viikonloppua joka kaikille sopis kun pikkasen on porukka hajaantunu eri puolelle Suomea.

Säät ainaki suosi ja viikonloppureissu oli tosi onnistunu ja hyvä. Kalastettiin, saunottiin, uitiin, grillattiin, lapioitiin soraa, veneiltiin, pelattiin mölkkyä jne.. Eli hommaa riitti mutta kaikessa tekemisessä oli sellanen pilke silmäkulmassa eli mitään ei tarvinnu hampaat irvessä tehdä. Rentouttavan viikonlopun jälkeen onkin mukava alottaa aamulla uus työviikko.

Moni varmasti ajatteli Tero Pitkämäen hopean jäävän Suomen ainoaksi mitaliksi Yleisurheilun EM-kisoista mutta toisin kävi. Suurimmasta yllätyksestä vastasi Jukka Keskisalo voittamalla 3000 metrin esteet. On kyllä aikoihin eletty kun joku suomalainen pärjää juoksukisassa.

Keskisalo juoksi muutama vuosi sitten MM-kisoissa hienosti, mutta on sen jälkeen kärsinyt loukkaantumisista ja ainakaan mä en mitalia osannut odottaa. Pidin hienona saavutuksena kun pääsi finaaliin mukaan. Mahtava suoritus.

Olli-Pekka Karjalainen sai moukarista hopeaa. Hienoa sekin, että vihdoin onnistui arvokilpailuissa. Karjalainenhan on monesti ollut karsinnoissa hyvä mutta itse kisassa sitten epäonnistunut. Monet ovatkin pitäneet OP:ta ikuisena epäonnistujana arvokisoissa. ”Pää ei kestä” on ollut hyvin yleinen sanonta moukarikisan jälkeen kun tilastojen mukaan suosikkina kisaan lähtenyt Karjalainen on epäonnistunut.

Vaikka kulta voitetaan ja muut mitalit hävitään niin Karjalaisen hopeaa voi siltikin pitää onnistuneena suorituksena. Toivottavasti jatkossa heitto kulkisi arvokisoissakin hyvin ja ylimääräinen jännitys olisi nyt jännitetty.

Kokonaisuutena Suomen yksi kulta ja kaksi hopeaa on ihan kohtalaisen hyvä suoritus. Vähän paremmalla säkällä Matti Mononen olisi vielä saattanut seiväshypystä mitalin saada, mutta neljäskin sija siinä on kuitenkin parempi tulos kun karsintoihin jääminen.

Mun mielestä urheilija on onnistunut kisoissa ainakin silloin jos tekee oman ennätyksensä, vaikka se ei loppukilpailuun riittäisikään. Osa lähtee kuitenkin kisoihin niin eri lähtökohdista, että kaikilta ei voi realistisesti voittoa odottaa. Sitten on tietysti ne ”turistit”, jotka jäävät kauas kauden parhaistaan eivätkä onnistu pääsemään lähellekään finaalia.

Yleisurheilun EM-kisoissa Suomi avasi mitalitilinsä kun Tero Pitkämäki otti keihäässä hopeaa. Ikinähän ei voi täysin tyytyväinen olla jos ei voita, mutta loppujen lopuksi hopeakin on ihan hyvä mitali, vaikka voittoa toki odotin. Pitkämäellä on kuitenkin aikaa vielä niitä kultasiakin mitaleita Suomelle tuoda.

Jääkiekkokausikin alkaa pikku hiljaa lähestyä. Viikonloppuna pelataan Marski-Cup Mikkelissä, jossa Jokerit avaa kautensa. Harjoituspelejähän nuo ovat, mutta on se silti kiva nähdä minkälaisella kokoonpanolla joukkueet tuolla esiintyvät ja miten peli kenelläkin kulkee. SM-liigakin alkaa kuitenkin jo kuukauden päästä.

Eilen kun mietin, että osuiskohan siihen palloon vielä ja jäiskö se räpylään niin tänään pääsin kokeilemaan ku mut ”kutsuttiin” Kannukseen Kitinkankaan stadionille treenaamaan. Kivaahan se oli. Viimeksi oon vuonna 2000 käyny harjotuksissa ja parissa pelissä pelaamassa. Oikeestaan kesä 1999 on viimeinen ku oon koko kesän pelannu.

Kun kerran oppii jonkun taidon niin eipä se kovin helposti unohdu. Eli kyllä siihen palloon edelleen hyvin osui ja kiinnikin sai ihan mukavasti. Toki vähä oli hakemista sijottumisen kans kentällä, mut aika äkkiä se tuntuma siihen palloon palas.

Oon kyllä ajatellu, että joskus tulevaisuudes vois vaikka alkaa valmentamaan jotain juniorijoukkuetta. Se vois olla ihan mukavaa puuhaa, on kuitenkin lajista tietoa vuosien aikana karttunu aika paljon ja toisaalta sellasten pienten valmentaminen olis siinäkin mielessä kivaa, että näkis sen nopeen kehityksen kun ne lajin saloja oppivat.

Täytyy sit joskus tulevaisuudes asiaa harkita kun tietää, missä sitä yleensä tulee asumaan ja työskentelemään. Ehkä se vois kuitenkin olla sellanen tulevaisuuden suunnitelma, joka toteutuu tai sitten ei.

Viikonloppu meni siis mökillä Kurikassa. Perjantaina mentiin suoraan junalta Koskenkorvalle pesismatsiin. Oli kyllä hienoa olla kattomas Superpesistä pitkästä aikaa. Ja kun ollaan etelä-pohjanmaalla niin pesiskentällä on myös aina enemmän ja vähemmän tuttuja ihmisiä. Alkaa vähä tuntua siltä, että kyllähän sitä vois vielä joskus kokeilla miten siihen palloon osuis ja jäiskö ne pallot räpylään entiseen malliin.

Säätilakin suosi mökkeilyä kun lämpötila oli 30 asteessa koko viikonlopun. Ei kyllä pieni sade ja vähä viileempi ilma olis yhtään pahitteeksi. Edes vaihtelun vuoksi vois välillä sataakin.

Koska marjoja on kiva syödä talvellakin ja niitä olis jonkun verran vielä tarkotus kerätäkin niin ostettiin pakastin. Meillä on kyllä tossa jääkaapin alla tollanen pieni ”kolmen luukun” pakastin, mutta se täytyy jo muutamasta pakasterasiasta ja kyllähän sinne pakastimeen muutaki ku marjoja laitetaan. Nyt on sen verran uutta pakastointitilaa, että eiköhän tolla jonkun aikaa pärjätä.

Viikonloppuna olis tarkotus mennä käymään mökillä Kurikas. Ei tuu ainakaan mieleen, että olisin viime joulun jälkeen siellä käynytkään, joten ihan kiva mennä käymään. Kyllähän sitä täytyy sielläkin ainakin kerran kesässä käydä.

Joskus nuorempana siellä tuli vietettyä paljonkin aikaa kesäisin. Sitten jossain vaiheessa tuli kesätyöt ja muut menot ja mökille ei enää ehtinytkään. Ja tais sitä olla Vaasassa muutenki mielenkiintosempaa tekemistä joskus teinivuosina ku olla metsän keskellä mökillä.

Huomenna olis tarkotus käydä matkalla mökille Koskenkorvalla kattomas Superpesistä. Ihan mukava täällä Kokkolassakin on ollut pesistä seurata, mutta kyllä se oikea tunnelma pesismatseihin taitaa kuitenkin tuolta Etelä-Pohjanmaalta löytyä. Sotkamo olis sit toinen paikka, jossa tunnelmaa varmasti riittäis.

Toivottavasti pelissä olis tunnelmaa ja Anukin sais kokea, minkälaista kunnon matsissa on olla. Kun ei oo tainnu ennen käydä Superin pelejä kattomas. Tietysti vielä parempi peli olis ollu joku paikalliskamppailu mutta toivottavasti Imatrakin saa paikalliset ”katsomovalmentajat” huutelemaan. :)