Ratkiriemukkaat päiväni

On taas edellisestä kirjotuksesta aikaa menny. Ei vaan oo ollu oikeen mitään kirjotettavaa tai sit ei oo vaan jaksanu kirjotella. Pesiskausikin päättyi viime viikonloppuna ja vuosi 2007 sai yllätysmestarin kun Hyvinkään Tahko voitti Sotkamon finaalissa ja vei kultamitalit. Yllätysmestari siinä mielessä, että ennen kauden alkua Hyvinkäätä ei mitaleille edes veikkailtu. Tosin finaalien perusteella täysin ansaittu mestaruus. Sotkamo siis hopealle ja se oli 8 peräkkäinen mitali heille. Aika hieno saavutus, kun viimeksi vuonna 1999 Sotkamo on jäänyt ilman mitalia Superpesiksessä. Ja suurin osa noista sen jälkeen tulleista mitaleista on mestaruuksia. Joukossa taitaa olla yksi pronssi ja pari hopeeta ja loput sitten kultaa.

SM-liigakausi käynnistyi myös viikko sitten. Vielä ei olla tuossa mun veikkailemassa tilanteessa. Jokerit on esimerkiksi aloittanut kautensa aika huonosti. Muutamalla tappiolla, joista kaksi viimeistä tosin rankkareissa/jatkoajalla. Tänään sitten jatkoaikavoitto Pelicansista. Toivottavasti suunta muuttuu ja voittoja alkaa tulemaan tämän jälkeen.

Käytiin viime perjantaina töistä pelaamassa golfia. Ei oo aikasemmin tullu kyseistä lajia pelattua. Lukiossa tosin pääsi kokeilemaan, mutta sitä on jo aikaa kymmenkunta vuotta. Yllättävän hauskaa se oli. Varsinkin ne pitkät lyönnit. Sellasia lyhyitä ei oikeen jaksanu treenata, mutta heti kun sai lyödä pitkälle niin alkoi kiinnostus nousemaan huomattavasti. Ei se golf silti taida ihan mun laji olla, vaikka voiskai sitä joskus käydä lyömässä siellä, kun se ei mitenkään kallista ollu. Siis ihan sellasella lyöntiradalla vaan. Sinne oikeelle pelikentällehän ei niin vaan pääsiskään.

Ajattelin vähän ennakoida tulevaa jääkiekkokautta. Ennakkosuosikkeina liigaan lähtevät tutut joukkueet eli Jokerit ja Kärpät. Ennakkoon nämä joukkueet tulevat taistelemaan keväällä mestaruudesta. Onneksi pelejä ei kuitenkaan ratkaista paperilla vaan pelaamalla.

Jokerit on vahvistunut viime kaudesta, kun saivat SM-liigan ehkä parhaan maalivahdin Jussi Markkasen NHL:n Edmonton Oilersista. Maalivahtipeliin Jokerit ei ainakaan tule kaatumaan, jos vaan Markkanen pysyy terveenä. Hyökkäystä on vahvistettu mm. Ville Leinolla ja Tommi Santalalla ja kannattaa muistaa, että joukkueessa on ennestään SM-liigan viime kauden maalikuningas Jani Rita, sekä puolustavien hyökkääjien aateliin kuuluva Clarke Wilm. Puolustuksessakin on muutama uusi nimi, mutta puolustus on ehkä hieman heikentynyt viime kaudesta, ainakin paperilla.

Kärpät menetti kesän aikana Jari Viuhkolan NHL:ään ja Mika Pyörälän Ruotsin Elitserieniin. Kärppien ehkä merkittävin vahvistus on Hifk-ikoni Jere Karalahti. Jos Jereä ei janota niin luvassa voi olla huippukausi. Jos taas janottaa niin.. No kausi näyttää, miten Karalahti tulee Oulussa viihtymään.

Kovimman profiilinnoston kesän aikana on tehnyt ehdottomasti Jyp. SM-liigan kovapalkkaisimmaksi pelaajaksi mainittu Jarkko Immonen teki paluun Jypin paitaan, pelattuaan muutaman kauden NHL:ää ja AHL:ää. Myös Tuomas Pihlman palasi Pohjois-Amerikasta kasvattajaseuraansa. Lisäksi Jypin huippuhankintoina voidaan pitää amerikkalaisia Helmisen veljeksiä Dwightia ja Larsia. Ennustankin Jypin parantavan huomattavasti viime kaudesta.

Muita joukkueita en nyt ala käymään tässä läpi, mutta loppuun vielä ennustus kuinka kausi tulee päättymään:

1. Jokerit
2. Kärpät
3. Jyp
4. Hifk
5. Tappara
6. Lukko
7. Ilves
8. Blues
9. Ässät
10. Hpk
11. Pelicans
12. Saipa
13. Tps
14. Kalpa

Harmi, että tälläkään kaudella ei karsintoja järjestetä vaan liigan häntäpään joukkueetkin saavat hävitä rauhassa, vaikka kaikki pelinsä. Samoin Mestis on tällä kaudella suhteellisen turha sarja, kun panosta sarjassa ei ole. Toki sieltä voi tippua, mutta nousta ei voi. Eli voittaja saa jonkun hikisen mehukannun. Monelle Mestisjoukkueelle tämä kausi saattaakin olla enemmän sellainen rakennusvuosi seuraavaa kautta silmälläpitäen. Silloin olisi tarkoitus karsinnat palauttaa.

Paras tapa olisi, kun Suomessakin pelattaisiin Ruotsin mallin mukainen karsintasarja SM-liigan heikoimpien ja Mestiksen parhaiden kesken. Esimerkiksi 2 liigan heikointa ja 2-4 Mestiksen parasta pelaisivat kaksinkertaisen sarjan, jonka kaksi parasta pelaisivat seuraavalla kaudella liigassa. Mutta tuollaisesta on varmasti turha haaveilla. Täytyy olla tyytyväinen, jos nyt normaalit karsinnat palaavat. Eli liigan huonoin ja Mestiksen paras.

Mestiksestä on paha sanoa tällä kaudella, kuka suurimpana suosikkina kauteen lähtee. Kovimmat joukkueet ja sarjan suosikit löytyvät kuitenkin Jukureista, Sportista, Tutosta, Hokista ja yllätysjoukkueeksi voisin nimetä KooKoon. Toki mä Sportille menestystä toivon. Tosin kun sarjassa ei panosta ole, niin varmaan mielenkiintokin kärsii, eikä välttämättä niin kiinnosta lähteä pelejä katsomaan.

Mitäpä sitä hyvää aihetta muuksi muuttamaan. Eilen pelattiin Superpesiksen toinen finaali ja tällä kertaa Hyvinkää oli parempi ja ansaitsi voittonsa. Torstaina sarja jatkuu taas Sotkamossa. Samalla kun pesiksessä pelataan finaaleja niin toinen suosikkilajini jääkiekko avaa kautensa. Torstaina pelataan SM-liigan avauskierros. SM-liigaan ja jääkiekkoon yleensäkin tullaan tässäkin blogissa palaamaan vielä monta kertaa syksyn aikana.

Eilen pelattiin finaalipelin lisäksi myös pronssista. Koskenkorva vei pronssimitalit ja jätti Nurmon neljänneksi. Täytyy myöntää, että tuosta parista itsekin toivoin Kossua pronssille. Johtuu varmaan osittain siitä, että isä on innokas Koskenkorvan kannattaja ja kyllähän siitä on varmaan vähän muhunkin tarttunut. Toisaalta Koskenkorvalla pelaa myös yksi vanha kaveri, jonka kanssa oon pienestä asti pesistä pelannut. Niin senkin takia Kossulle menestystä toivoo.

Eilen alkoi Superpesiksen finaalit Sotkamon ja Hyvinkään ottaessa mittaa toisistaan Sotkamossa. Eilisen pelin Sotkamo vei tiukan väännön jälkeen 1-0 ja tänään pelataan toinen peli Hyvinkäällä. Peli tulee suorana lähetyksenä Yle tv2:lta 13.20 alkaen. Ihmettelen kyllä sitä, että kesken finaalien pelit aletaan näyttämään Yleltä, kun tähän asti koko kauden televisioinneista on vastannut Urheilukanava.

Urheilukanava on mielestäni onnistunut erittäin hyvin televisioinneissa. Pesis on aika vaikea tv-laji, koska kentällä tapahtuu kokoajan ja edellisen tilanteen hidastuksia ei voi kovin montaa kertaa alkaa näyttämään, kun sillä aikaa ehtii tapahtua jo paljon. Urheilukanavalla ollaan kuitenkin onnistuttu hyvin ja selostaja Anssi Ritarikin on ollut sopivan innostunut ja asiantunteva.

Nyt sitten siirrytään Ylen puolelle ja monet varmaan muistavatkin viime kauden, kun Yle kesken pelin siirsi lähetyksen Yle 24:lle tai kun he lähettivät peliä jälkilähetyksenä kun laitteet eivät toimineet ja jättivät osan pelistä näyttämättä. Se on kiva jos joku peliä tallentaa ja kesken kaiken päätetään kanavaa vaihtaa.. Toivottavasti Yle suoriutuisi tällä kertaa vähä paremmin hommasta.

Yllätysmerkki

Sitten vähän muita asioita. Viime maanantain työhaastattelu meni kaiketi ihan hyvin. Koska ei nyt kokemusta niistä hirveästi ole niin paha on mitään suurempaa käsitystä siitä tehdä. En kuitenkaan sinne päässyt. Toisaalta eipä se nyt haittaakaan, kun sain ihan hyvän sopimuksen nykyseen paikkaani. Palkka nousi ja sopimuskin kestää ens kesään asti ja eiköhän kesän ylikin saa töissä sit olla. Eli näillä näkymin mulla olis ens kesänä oikeen kesälomaa. Onhan sitä nyt tähänkin asti aina muutaman päivän pystynyt pitämään, mutta nyt olis jo vähä enemmän.

Tero Pitkämäki osoitti epäilijöille, että hermot kyllä pitävät suurissakin kisoissa ja otti MM-kultaa Osakassa tänään. Aamupäivästä itsekin hieman epäilin Pitkämäen kuntoa, kun viime aikoina on heitot vähän lyhentyneet alkukaudesta, mutta onneksi olin väärässä ja se yli 90 metrinenkin sieltä tuli.

Hieno lopetus kisalle, kun mestaruuden jo ratkettua heittää vielä kisan parhaan heiton kuin varmistukseksi. Monestihan tuossa tilanteessa urheilija ei enää saa latauduttua kunnolla viimeiseen suoritukseen kun ratkaisu on jo tapahtunut. Pitkämäki osoitti, että häneltä löytyy hermoja ja keskittymiskykyä vielä viimeisellekin heitolle.

Suomen osalta MM-kisat eivät kyllä muuten erikoisen hyvin menneet. Tänään tuli se ainut mitali ja myös pistesija, kun Tero Järvenpää oli keihäsfinaalin 8. Vaikka kaikki urheilijat eivät mitaleista ja pistesijoista taistelleetkaan niin voidaan pitää onnistuneena suorituksena jos tekee oman ennätyksensä tai kauden parhaansa MM-kisoissa, kuten esimerkiksi seiväshyppääjä Minna Nikkanen. Hän ei selvinnyt loppukilpailuun, mutta sivusi kuitenkin Suomen ennätystä niin suoritusta voidaan pitää onnistuneena ja ikääkin hänellä on vasta 19-vuotta, joten eiköhän jatkossa ole aikaa niistä mitaleistakin taistella.

Ajattelin vielä tänään illalla mennä kattomaan jalkapalloa, ku on kutsuttu oikeen vip-vieraaksi Gbk-Vifk peliin. Kyllähän sinne voi mennä peliä seurailemaan, vaikka nyt aika huono ilma näyttäis olevanki. Huomenna olis työhaastattelu täällä Kokkolassa yhteen paikkaan. Saa nähdä, miten sen kanssa käy. Ei oo hirveesti tullu työhaastatteluissa käytyä, ku oon aina kesätöissäkin samassa paikassa ollut monta vuotta.

Tällä kertaa on yleisurheilun mm-kisojen seuraaminen mun osalta jääny aika vähiin. Johtuu varmasti osittain lähetysajoista, kun iltapäivällä on töissä, kun finaalit ovat tavanneet tulla ja alkukilpailujen aikakaan ei oikeen ole sopiva ollut. Oon mä sentään muutaman kisan kattonu viikonloppusin. Esimerkiksi miesten 100 metrin finaali kuuluu sellaseen vakio-ohjelmaan, samoin kuin 200 ja 400 metriä sekä viestit.

Tänään tulee vielä keihäänheiton finaali, josta voisi se Suomen ensimmäinen mitali näissä kisoissa tulla. Tosin Tero Pitkämäen kuntokäyrä on ollut huolestuttavan laskeva, kun ollaan edetty kohti arvokisoja. Jotenkin tuntuu, että Pitkämäki heittää aina alkukaudesta yli 90 metrin heittoja, mutta loppukesää kohti alkavat keihäskaaret lyhentyä. Toivottavasti osoittaisi sen tänään vääräksi huomioksi ja heittäisi yli 90 metrisen. Myös karsinnassa hienosti onnistunut Tero Järvenpää voi hyvänä päivänään mitalin ottaa. Hän ainakin heitti kauden parhaansa silloin kun pitikin eli MM-kisoissa. Vielä kun onnistuisi varsinaisessa kisassakin.