Ratkiriemukkaat päiväni

Nyt on syksyö edetty niin pitkälle, että on aika loman. Eipä oo pahemmin tullu lomalla oltua, mutta huomisesta lähtien oon viikon lomalla. Eli ens viikon keskiviikkona seuraavan kerran töihin. Aamulla lähtee lento Helsingistä kohti Teneriffaa ja siellä (toivottavasti lämpimässä) ollaan viikko.

Syksy on taas menny tosi nopeesti. Ei oo paljoo muuta ehtiny tekemään ku olemaan töissä ja vähän myös pyöräilemään. Kun tuli se uus pyörä ostettua niin sillä oon melkein joka ilta käyny metsäreiteillä ajelemassa. Aina välillä tosin pitää välipäivä ajamisesta pitää kun meinaa jalat olla aika kipeinä.

Se on Kokkolassa todella positiivista, että täällä on lähellä keskustaa eli noin 5-6 kilometrin säteellä monia hyviä ulkoilureittejä. Reitit ovat sitten muutamasta kilometristä 30 kilometriin, joten ajettavaa riittää. Ja se on hienoa, ettei reiteille tarvi pitkästi ajella vaan tässäkin on muutama reitti ihan lähellä ja sitten pienellä ajamisella pääsee muillekin reiteille. Nämä on niitä pienen kaupungin etuja, kun on vielä rakentamatonta metsää lähellä asutusta.

Jospa mä laittaisin aurinkolasit silmille ja pakkaisin tavarat lomaa varten!

Lähiöelämää -blogissa oli esitelty huone, jossa pääosa päivästä kuluu eli työhuone. Joten tuon innoittamana voisin minäkin kokeilla kertoa jotain työhuoneestani, vaikka välillä suurin osa työpäivästä menee jossain aivan muualla kun huoneessa istuskellessa.

Työhuoneessa on lisäkseni kaksi työkaveria. Meidän porukan ”aivot” tai ikäänkuin pomo istuu ovelta ensimmäisenä ja me kaksi muuta sitten huoneen perällä. Työpöytä on ovelta poispäin eli periaatteessa istun selkä ovelle päin. Tosin selkäni takana on kyllä kaappi/hylly, joten se blokkaa suoran yhteyden ovelle.

Suurimman osan työpisteen ympäristöstä vievät tietokoneet. Oman pöytäkoneen, joka tosin on pöydän alla telineessä lisäksi pöydälläni on läppäri, johon tulee toinen verkko kuin pöytäkoneeseen. Eli näitä kahta konetta tarvin molempia työssäni. Läppäri sitten lähtee myös mukaan kun on jotain langattomien verkkojen asennuksia tai vastaavia hommia.

Pöytäkoneen vasemmalla puolella on sekalaista tavaraa ja muistiinpanoja sekä erinäinen määrä asennuslevyjä. Siellä on myös kasa tyhjiä limsa- ja energiajuomapulloja. Niitä kun silloin tällöin tulee juotua.. Seinällä on vielä hylly, joka on myös täynnä sekalaista tavaraa. Esimerkiksi koulutusmateriaalit koulutuksiin, joita olen pitänyt läytyy hyllystä. Niiden lisäksi toki löytyy sitten kaikenlaista enemmän ja vähemmän tärkeää tavaraa, kuten verkkorasioiden aihioita, asennusmedioita, yms..
Läppärin vieressä on vielä toinen näyttö ja asennuspiste, jossa tapaan asennella koneita. Eli kun jollekin asiakkaalle on toimitettava uusi kone tai sitten muuten vaan konetta päiviteltävä niin se tapahtuu tässä asennuspisteellä. Siihen tulee pöydän alta 3 eri verkkoa, joita kaupungin toimipisteissä käytetään sekä imagekoneen piuha, kun uusi image pitää tahdä tai palauttaa.

Nämä 3 eri verkkoa eivät siis joka paikassa ole, mutta eri toimipaikoissa on eri verkot käytöissä ja mikrotukihenkilön huoneessa tarvitaan niitä kaikkia. Asennuspisteen alapuolella pöydän alla on sitten yleensä 5-6 konetta/koneen raatoa. Eli siellä on vaihdettuja koneita, joita täytyy säilyttää jonkun aikaa tai sitten varaosakoneita tai asennukseen tulevia koneita.

Yleisesti voisi luonnehtia, että huonetta hallitsee pieni sekasotku. Tavaraa on paljon ja sitä tulee ja menee päivittäin kun kolme ihmistä sitä edestakaisin kuljettelee. Toisaalta täytyy kyllä sanoa, että työpiste on myös hyvin viihtyisä, eli mua ei ainakaan pieni sekasotku haittaa.

Tänään aloitti uusi suomalainen nettilehti/uutispalvelu uusisuomi.fi. Uususuomi on Niklas Herlinin perustama nettilehti. Uusi Suomi on ilmestynyt vuosina 1919 - 1991 ihan perinteisenä paperilehtenä ja tekee nyt paluun nettiversiona. Mielenkiintoista nähdä tekeekö lehti vielä paluun paperiversionakin joskus.

Toki erilaisia nettilehtiä ja uutispalveluita on jo netti pullollaan, joten mielenkiintoista nähdä miten tämä tulee joukosta erottumaan. Täytyy nyt kuitenkin antaa tulokkaalle mahdollisuus ja käydä juttuja lukemassa ainakin näin alkuun. Sillähän sen parhaan kuvan saa kun juttuja lueskelee. Niklas Herlinin tuella kun tätä lehteä tehdään niin voi olla aika räväköitäkin juttuja luvassa. Ainakin tänään oli mielenkiintoisia bloggaajia, mm. Jari Tervo ja Jukka Relander, jotka olivat jutun kirjoittaneet.

Ajattelin tehdä pienimuotoista puhelinvertailua kahden päivittäin käyttämäni puhelinmallin välillä. Itselleni hankin joskus viime talvena tuon N73 Musin Editionin ja oon ainaki tähän mennessä ollu siihen tosi tyytyväinen. Normaalien puhe ja viestiominaisuuksien lisäksi on tullut aika paljon käytettyä kameraa, joka onkin erityisen hyvä. 3,2 megapikselin kamera kännykässä ei ole iha tavallista. Kuvanlaatu on yleisesti hyvä ja ei välttämättä erota varsinaisella digikameralla otettuja kuvia puhelimella otetuista.

Nokia N73Me

Kuten nimikin kertoo niin musiikin kuunteleminen onnistuu myös tällä mallilla. Kesällä tuli käytettyä tätä enemmän, kun luistellessa oli kiva kuunnella samalla musiikkia. Puhelin kun kulkee muutenkin mukana niin samallahan sen 2 gigan muistikortille siirtää musiikia sen verran, että ei tarvi samaa biisiä kovin usein kuunnella. Laadullisestikin musiikki on hyvää. Tokihan nyt joku hifikorva kuulee siinä vaikka mitä ongelmia, mutta mulle ainakin ollut riittävän hyvälaatuista musiikkia.

Myös netissä surffaaminen ja sähköpostin lukeminen/lähettäminen onnistuu ihan hyvin. Joskus on kiva esimerkiksi mökillä ollessa tarkastaa illan pelien tulokset netistä ja puhelin käy siihen hommaan hyvin. Eipä nyt mitenkään erityisen paljoa ole tullut muuten vaan netissä surffailtua puhelimella.

E61i on mulla työpuhelimena ja se on taas kuin luotu sähköpostin lukemiseen ja lähettelyyn. Iso näyttö ja qwerty-näppäimistö ovat loistavat työkalut tähän hommaan. Siksi tämän mallin työpuhelimeksi halusinkin. Puhelimen leveys askarrutti aluksi ja mietin meneekö se taskuun ja haittaako se siellä. Puhelin on kuitenkin niin ohut, että leveys ei haittaa mitään. Hyvin se taskussa mukana kulkee.

Isosta näytöstä on muutenkin hyötyä ja näppäimistöäkin oppii nopeasti käyttämään. Aluksi oli vähän outoa, kun puhelimesta löytyykin kaikki kirjaimet omalta näppäimeltään. Puhelimessa on myös tuki wlan-verkoille. Sekin on hyvä ominaisuus, jos on sellaisessa paikassa, jossa langattomaan verkkoon liittyminen on mahdollista.

Kamera ei ole ihan samaa laatua kuin N73:ssa, mutta riittävän hyvä siihen kuvaamiseen, mitä esimerkiksi minä tarvitsen. Eipä työpuhelimella nyt hirveesti tarvi edes kuvailla. Joskus saattaa tulla tilanteita, että kuva kannattaa ottaa ja siksi kamera on hyvä puhelimessa kuitenkin olla. Kameran linssi ei E61:ssä ole erikseen suojattuna vaan on puhelimen takakannessa ja riskinä on tietysti sen naarmuttuminen kovassa käytössä. N73:ssa on kameran suojana takakannessa liukuva suojaluukku.

Nokia E61i

Lopputuloksena voi sanoa molempien puhelimien olevan hyviä ja riippuu ihan käyttötarkoituksesta kumpi kannattaa valita (tai sitten joku muu puhelin laajasta valikoimasta). Työkäytössä E61i on kyllä looistava, mutta vapaa-ajalla paremmin kulkee mukana tuo oma N73. Nokiahan on suunnitellutkin E-sarjan puhelimensa yrityskäyttöön ja N-sarja taitaa olla sitten enemmän vapaa-aikaan. Toisaalta monet N-sarjalaiset taitavat ominaisuuksiltaan riittää yrityskäyttöönkin loistavasti.

On taas tullu taukoa tänne kirjoitteluun. Ei oo ollu oikeen mitään asiaa ja jos joskus oliskin ollut jostain asiasta sanomista (mm. sairaanhoitajien palkkakiukuttelu) niin ei oo jaksanu kirjottaa. Jospa se inspiraatio vielä joskus herää uudelleen ja innostuu aktiivisemminkin kirjoittelemaan. Toisaalta turha sitä asiaa on tikusta väkisin vääntää.

Ostin uuden pyörän viime viikolla. Tai tilasin sen netistä ja tällä viikolla se mulle tuli. Oonkin nyt joka päivä käyny ajelemassa maastossa ja metsässä. Maastopyörästä on siis kyse. On kyllä ollu kiva ajella metsäreiteillä. Ei mua niin hirveesti asfalttitiellä ajelu kiinnostakaan.

Tossa aika lähellä on sellanen vähä isompi mäki, jonka ympäristössä menee ihan hyviä reittejä niin siellä oon muutamana iltana käyny ajelemassa ja tänään tein vähä pitemmän lenkin metsässä ajellen. Täytyy nyt toivoa, että liian aikasin ei talvi tuu, koska sitten taitaa loppua metsässä ajelut. Toisaalta pimeekin tulee joka päivä aikasemmin, eikä se pimeessä ajelukaan kaikista helpointa oo, ainakaan jos on jollain metsäreitillä.